Meidän alkukesän treenailut on jääneet kokonaan välistä kun sain ihan järkyttävän flunssan ja kolme viikkoa meni sairastaessa ja siitä toipuessa. Sen jälkeen olin viikon matkalla ja koko kesäkuu vierähtikin siinä. Nyt päästiin vihdoin sitten taas mukaan treenaamaan. Ennen taukoa meillä oli ongelmana, että Iines metsästi lintuja agilityn sijaan. Tällä kertaa meillä oli mukana uusi agilitylelu, jota on pantattu kaapissa treenejä varten. Vanhasta tottumuksesta Iines lähtikin kiertelemään kenttää ja pois näköpiiristä, mutta lelun vinguttamisen seurauksena koira palasi takaisin ja ei tämän jälkeen karkaillut treeneissä enää kertaakaan.
Näissä treeneissä oli aika paljon juoksemista ja suoria. Suurin kehitys meille on ollut, että Iines on alkanut suorilla itse hakea esteitä ja katsoo juostessaan eteenpäin, eikä esteiden välissä juokse kohti minua. Vauhtia riittikin näin treenien aluksi, joten pieniltä virheiltä ei vältytty radalla, mistä ei tietenkään treeneissä ole haittaa.
Näissä treeneissä oli aika paljon juoksemista ja suoria. Suurin kehitys meille on ollut, että Iines on alkanut suorilla itse hakea esteitä ja katsoo juostessaan eteenpäin, eikä esteiden välissä juokse kohti minua. Vauhtia riittikin näin treenien aluksi, joten pieniltä virheiltä ei vältytty radalla, mistä ei tietenkään treeneissä ole haittaa.
Ensimmäisellä kerralla tällä suoralla Iines ohitti esteen ja renkaan, mutta toisella yrityksellä otin vasemmalla kädellä vähän vetoa mukaan ja heti neiti hyppäsi molemmat esteet.
Kuumuus alkoi pian vaikuttaa, mikä näkyi mm. kieltäytymisinä esteistä. Lopuksi tehtiinkin ihan vain sitten yksittäinen este, jotta päästiin palkkaamaan ja lopettamaan onnistuneeseen suoritukseen.
